Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 1.1.2016-31.12.2016

Tulosta sivu

Olennaiset tapahtumat tilikaudella

Fuusio

Päätös Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n (IUJ) ja Rosk'n Roll Oy Ab:n (RR) fuusioitumisesta on tehty jo vuonna 2012 molempien yhtiöiden omistajakunnissa ja yhtiökokouksissa. Fuusiota vastaan nostettujen kanteiden oikeuskäsittely on edennyt korkeimpaan oikeuteen saakka. Korkeimman oikeuden päätös on odotettavissa alkuvuodesta 2017.

Vaikka RR:n ja IUJ:n juridinen fuusio onkin viivästynyt, on yhtiöiden hallituksilla vahva tahto sulautumisen läpivientiin. Pitkittyvää fuusioitumisaikaa on hyödynnetty toimintojen yhtenäistämiseen mahdollisimman pitkälle.

RR ja IUJ toimivat jo nyt operatiivisissa tehtävissä yhden yhtiön mallin mukaisesti. Asiakkaille tar­jottavien palvelujen osalta on otettu idässä ja lännessä käyttöön yhteinen Rosk'n Roll-palvelumalli. Samoin molemmissa fuusioituvissa yhtiöissä on otettu käyttöön sama yhteinen visuaalinen ilme ja tunnus.

Rosk'n Rollin toimitusjohtaja toimii myös fuusiojohtajana ja vastaa yhtiöiden fuusion etenemisestä. Fuusiojohtaja on yhtiöiden yhteisen johtoryhmän ja esimiesryhmän puheenjohtaja.

Operatiivinen toiminta ja siinä tapahtuneet muutokset 2016

Orgaanisen jätteen kaatopaikalle sijoituksen rajoitukset tulivat voimaan vuoden 2016 alusta. Tärkeimmän materiaalivirran, asumisen sekajätteen, osalta RR on varautunut tähän jo hyvissä ajoin pitkäaikaisella jätteen energiakäyttösopimuksella Vantaan Energian kanssa. Jätteen loppusijoitustoiminta on muuttunut teollisuuden rejektien ja erityyppisten ylijäämämaiden hyödyntämiseksi kaatopaikan muotoilussa. Näin arvokas loppusijoituskapasiteetti voidaan käyttää hyväksi parhaalla mahdollisella tavalla.

RR kilpailutti IUJ:n ja kuuden Uudenmaan alueella toimivan kunnallisen vesilaitoksen kanssa hankintarenkaana viemärilietteiden ja biojätteiden hyödyntämispalvelut. Uusi kilpailutettu sopimus on kaikille hankintarenkaan jäsenille aikaisempia järjestelyjä edullisempi. Lietettä ja biojätettä menee nyt palveluntarjoajan käsittelylaitoksiin Etelä-Suomessa. Palvelusopimuksen voittanut yhtiö suunnittelee hankintarenkaan lietteen ja biojätteen sekä muun biohajoavan materiaalin käsittelemiseksi biokaasulaitoksen rakentamista Munkkaan jätekeskuksen alueelle.

Lohja RR:n järjestämään jätteen kuljetukseen

Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan 2013 tekemän päätöksen mukaan koko Lohja siirtyi kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen syksyllä 2016 asumisen seka- ja biojätteen keskitettyyn kuljetusjärjestelmään. Lohjan jätteenkuljetus kilpailutettiin kolmena urakka-alueena. Kilpailutus ja yhtiön järjestämän jätteenkeräyksen käynnistäminen onnistuivat erinomaisesti. Kaikkien asiakasryhmien palveluhinnat laskivat merkittävästi. Jätteen keräystyöstä tehdyt asiakasvalitukset ovat nyt, lyhyen käynnistysvaiheen jälkeen,samalla hyvällä tasolla muiden RR:n kuljetusurakeiden kanssa.

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Yhtiön tutkimus- ja kehitystoiminta tapahtuu suurelta osin olemalla mukana Jätelaitosyhdistyksen (JLY) hankkeissa.

Fuusion valmisteluun liittyvä toimintojen yhdistäminen ja yhtenäistäminen on vaatinut edelleen merkittävästi resursseja. Tämä on rajannut laajempien omien tutkimus- ja kehityshankkeiden käynnistämistä.

Yhtiö kehittää automaattista jäteasemakonseptia. Hankkeen tavoitteena on asiakastoiveiden mukaisesti laajentaa jäteasemien aukioloaikoja nykyaikaista tietotekniikkaa soveltaen siten, että osan aikaa asemat voisivat toimia miehittämättöminä. Suunnitelmien mukaisesti ensimmäinen automaattinen jäteasema otetaan v. 2017 lopussa käyttöön Loviisassa.

RR:n omana kehitystyönä on toimintavuoden aikana otettu käyttöön kaikille asiakkaille tarkoitettu sähköinen asiointikanava. Asiakas voi hoitaa yleisimmät jätehuoltopalveluihinsa liittyvät muutokset itsenäisesti yhtiön kotisivujen kautta. Samoin kotisivujen kautta toimiva asiakkaiden jätehuoltopal­velujen raportointijärjestelmä on otettu käyttöön.

Arvio toiminnan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä

Kanteet liittyen yksityisten omistamien osakkeiden lunastamiseen fuusion esteenä ovat edelleen merkittävä epävarmuustekijä yhtiön toiminnassa. Näin, vaikka kahden alimman oikeusistuimen pää­tökset ovat olleet selvästi RR:n hyväksi. Fuusion aikataulun siirtyminen merkitsee edelleen lisätyötä ja epävarmuutta.

Osakeyhtiö- ja kirjanpitolain mukaisesti on kuitenkin yhtiöiden talous- ja henkilöstöhallinto hoidet­tava erikseen.

Valtion lainsäädäntötasolla on meneillään kaksi hanketta, joilla voi olla vaikutuksia RR:n talouteen:

Vuoden 2017 alusta tuli voimaan uusi hankintalaki. Siinä kuntien omistamien yhtiöiden- kuten RR:kin on - markkinaehtoista toimintaa rajoitetaan merkittävästi aikaisemmasta käytännöstä. Uuden lain mukainen raja on 5 % liikevaihdosta tai 500 000 €. Aikaisemmin on noudatettu n. 20 % rajaa. Lakia säädettäessä otettiin kuitenkin jätehuolto erikoisalana huomioon siten, että jätehuoltoa koskevat rajat määritellään jätelain uudistamisen yhteydessä. Tämä työ on edelleen kesken.

Kuitenkin on todennäköistä, että markkinaehtoisen toiminnan osuus yhtiön liikevaihdosta tulee pie­nenemään. Markkinaehtoisen toiminnan voimakas rajaaminen vaikuttaisi yhtiön talouteen, koska yrityksille myydyt palvelut ovat olleet asumisen jätehuoltoon verrattuna parempikatteisia. Lisäksi toimialueemme pienyrittäjät joutuisivat hakemaan jätteenkäsittelypalvelunsa muualta korkeammilla kustannuksilla.

Toinen yhtiön liikevaihtoon vaikuttava hanke on hallitusohjelmassa mainittu jätelain muuttaminen. Hankkeen tavoitteena on kuntien jätehuoltovastuun rajoittaminen siten, että siihen kuuluisi pelkästään asumisjätteen jätehuolto. Tällöin RR:n vastuulta jäisivät pois esimerkiksi koulujen, sairaaloiden ja varuskuntien jätehuolto. Parhaillaan on menossa edellä mainittu jätelain uudistustyö, jossa päätetään myös kuntien jätehuoltovastuun rajaamisen yksityiskohdat.

Ympäristöasioiden esittäminen

Yhtiön päätoiminnot keskittyvät Munkkaan jätekeskukseen. Jätekeskuksessa muodostui käsiteltäviä jätevesiä 75 056 m3, jäteveden keräyksen ja käsittelyn kustannukset olivat 162 252 €.

Kaatopaikoista kerätystä kaatopaikkakaasusta 86% hyödynnettiin lämmityksessä sekä sähkön tuo­tannossa. Vuonna 2012 käyttöön otetulla kaasumoottorilla tuotettiin sähköä 396 MWh.

Yhtiö kirjaa jälkihoitovarausta, jolla kustannetaan kaatopaikan jälkihoito tulevaisuudessa. Jälkihoito­varauksen lisäystä kirjattiin 400 000 €. Yhtiö sulkurakentaa kahta käytöstä poistettua vanhaa kaatopaikan osaa ja tästä aiheutuneet kustannukset olivat 110 244 €.

Yhtiön ympäristötarkkailun kustannukset olivat 58 628 €.

Ympäristötarkkailun kustannusten seu­ranta

  2016 2015 2014
Ympäristötarkkailukustannukset (1000 eur) 58 115 74
Osuus liikevaihdosta (%) 0,4 0,8 0,5


Arvio ja tunnusluvut taloudellisesta asemasta ja tuloksesta sekä muista liiketoiminnan kehittymiseen vaikutta­vista seikoista

Yhtiön toiminta oli voitollista ja sekä vakavaraisuus että maksuvalmius erinomaisia.

Yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut

  2016 2015 2014
Liikevaihto 14 819 15 033 13 796
Liikevoitto 591 699 749
Liikevoiton osuus liikevaihdosta (%) 4,0 4,6 5,4
Oman pääoman tuottoprosentti (%) 6,9 6,0 6,7
Omavaraisuusaste (%) 62,1 61,8 60,4

 

Henkilöstö

Yhtiön henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut

  2016 2015 2014
Keskimääräinen lukumäärä tilikaudella 36 33 29
Tilikauden palkat ja palkkiot (1000 eur) 1 409 1 260 1 229

 

Hallituksen esitys yhtiön voittoa koskeviksi toimenpiteiksi

Hallitus esittää, että osinkoa ei jaeta ja tulos 830 034,38 euroa sisällytetään yhtiön omaan pää­omaan tilikauden tulos -tilillä.

Yhtiön osakkeet

Yhtiön osakkeiden määrä osakelajeittain ja kutakin osakelajia koskevat yhtiöjärjestyksen pääasialli­set määräykset.

Yhtiön osakepääoma osakelajeittain

  2016 2015
Sarja (1 ääni/osake) 18 380 kpl 18 380 kpl

 

Kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin.

Yhtiön organisaatio, johto ja tilintarkastaja

Yhtiön hallitukseen kuuluivat vuoden 2016 lopussa puheenjohtaja Ulla Lindström­-Dahl, Raaseporin kaupunki, varapuheenjohtaja Jarmo Kuosa, Vihdin kunta, Rolf Oinonen ja Juhana Salmenpohja, Lohjan kaupunki, Jaakko Laiho, Hangon kaupunki, Mi­kael Carlberg, Inkoon kunta ja Mika Tallgren, Karkkilan kaupunki. Yhtiön toimitusjohtajana toimi Jukka Paavilainen. Yhtiön tilintarkastajiksi on valittu BDO Oy, HTM-yh­teisö.